sunnuntai 23. lokakuuta 2016

Uusi Bodö ja kylmää kyytiä kotiin


Toissa viikonlopun ja muutaman muunkin päivän olin läheiseni tukena TAYSissä ja tänä viikonloppuna oli ihan pakko huilata kotona. Rankka viikko jätti jälkeensä paljon univajetta ja kokonaisvaltaisen uupumuksen. Ei silti, tuultakin oli luvattu Saaristomerellekin yli 10 m/s yhdessä koleiden lämpötilojen kanssa, vaikka tuuli lopulta jäikin ennustettua vaisummaksi. Kaminami on edelleen purjehdusvalmiudessa ja ensi viikonloppuna yritämme uudelleen merelle. Mutta nyt asiaan, kaksi viikkoa sitten kävimme nimittäin meille ihan uudessa satamassa.

Bodö on entinen Merivartioasema ulkosaaristossa, joka avautui vierasvenelaiturina tällä kaudella. Kun saavuimme sinne lauantaina 8.10, pohjoisen suuntaisten tuulten puhistessa puuskissa 14 m/s, oli satamassa suojaisaa ja lämmintä. Näitä pohjoisille tuulelle sopivia satamia ei muuten ole yhtään liikaa ja täällä on sievoiset 15 venepaikkaa. Isi-Kippari oli käynyt täällä jo sesongin aikana ja tiesi kertoa, että laiturissa on syviä paikkoja. Viime viikonloppuna vesi olikin jopa 45 cm alle normaalin vedenkorkeuden.




Sataman palvelut oli tähän aikaan vuodesta tietenkin jo suljettu ja siellä vietettiin talkooporukan päättäjäisiä. Meidät otettiin kuitenkin lämpimästi vastaan ja esiteltiin paikkoja. Laiturissa oli lisäksemme yksi vierasvene. Satamaksukin oli myöhään syksyllä vapaaehtoinen, mutta mielellämme haluamme tukea uutta kehittyvää satamaa.




Tällä hetkellä saarella on tilaussauna, lasten leikkipaikka, huussi, hieno terassi ja Bistro-Café, jonka listan perusteella tarjolla on ollut kaffen ja pullan lisäksi mm. burgereita ja ribsejä. Saarella on sähköt, mutta laiturilla ei ollut ainakaan vielä sähköjä tai vettä. Luontopolkua on aloitettu raivaamaan yhteistyössä Metsähallituksen kanssa. Tästä tulee varmasti kiva paikka!



Merivartioston torni tönöttää paikallaan, mutta se on edeleen käåytössä, eikä sinne saa kiivetä. Joka tapauksessa voimia ei lauantaina olisi ollutkaan kiipeilyyn eikä metsissä rämpimiseen. Merivartiosto on jostain syystä rakentanut myös tanssilavan metsän keskelle ja se löytyy valaistun polun päästä. No oikeasti: jos iskee isompi medikaalinen hätä ulkosaaristossa, niin ainakin Bodöhön saa tilattua propelli-kyydin hakemaan.




Metsää värittivät syksyn lehdet sekä viimeiset puolukat ja vesi oli todella kirkasta täällä lahdessa. Katsoin lumoutuneena valtavien meduusojen uintia. Olin lapsena mieletön vesipeto, vaikka sain ihottumaa sekä järvivedestä että uimahallin kloorivedestä. Sukeltelin järvien pohjissa ihailemassa maisemia - huojuvia kasveja, kiviä ja kaloja - kunnes keuhkoja pakotti ja oli pakko nousta pintaan. Rakastin sitä hiljaisuutta ja painottomuuden tunnetta. Kaipaan vieläkin toisinaan sitä kadonnutta uimataitoani ja vedenalaista maailmaa.





Aurinko laski metsän taa ja jätti kapean lämminsävyisen reunan metsän ja raskaan mustan pilven väliin. Tuuli alkoi kääntymään hieman idemmäksi ja osui puuskissa ulvoen ja humisten saaren yli lahteen. Yöstä tuli säkkipimeä ja raskas pilvi lirautti vähän vettäkin. Siltä varalta että tämä jäisi kautemme viimeiseksi purjehdukseksi, päätimme juoda lempiviinimme pois. Olihan se hyvää, varsinkin sateen ropinassa.



Kippari kävi moneen kertaan säätämässä kiinnitysköysiä. Meillä oli laiturin päädyssä keula tuuleen ja tuulen kanavoituessa lahteen tulevan väylän suuntaiseksi ja toisinaan taas puhaltaessa koillisesta saaren yli keinui Kaminami peräänsä heiluttaen. Keulaköydet narisivat niin että hampaita vihloi ja laineet liplattivat Namusen ahterissa. Säädöistä huolimatta yö oli sään vuoksi rauhaton ja unet jäivät lyhyiksi.



Kotimatkalle starttasimme vasta 10.30, univajeessa ja vatsa täynnä aamukahvia. Tuulen piti ennusteen mukaan kääntyä itään, eli sivutuuleksi paluumatkalle. Se kuitenkin kääntyi vähemmän, eli edessä olisi tiukkaa sivuvastaista tuulta ja luovia - siis kylmintä mahdollista kyytiä. Lämpötila ei noussut missään vaiheessa yli +8 asteen. Puimme päällemme kaiken mitä meillä oli, paitsi pyjamat. Itselläni oli 5 kerrosta vaatetta sadevaatteiden alla ja melko tönkkösuolattu olo. Kun irroitimme köydet Bodön laiturista, alkoi tihkusade. Otimme valmiiksi kaikki reivit käyttöön: isopurjeeseen kaksi ja fokkaan sen yhden.




Alkuun, saarten vielä suojellessa, tilanne vaikutti ihan leppoisalta: 10 m/s, mutta avoimille vesille päästyämme tuulikin jo 11-12 m/s ja 13-14 m/s puuskissa. Avovesillä oli aallokkoa ja joku sellainen kunnon hyppyriaaltokin tuli otettua, jossa saimme Kaminamin alle kunnolla ilmaa. Vesipainotankki oli käytössä, mutta aallkossa se tuppaa pärskiä vettä ulos ilmausaukon kautta, jonka toppasimme umpeen pienellä pyyhkeellä. Sillä tihkusateella ei ollut juuri merkitystä, sillä tuulen pöllyttämät keulatyrskyt tulivat pahimmillaan päin näköä kuin paloletkusta. Puuskissa menimme vesipainotankista ja reivatuista purjeista huolimatta aika kallellamme, mutta ei siinä mitään ongelmaa ollut. Kaminami kulki, halkoi aaltoja, pysyi kiltisti lapasessa ja vei meitä päättäväisesti kohti kotia ja lämmintä saunaa. Onneksi emme kumpikaan tule merisairaiksi, etenkin nyt väsyneenä tilanne olisi ollut otollinen - mutta ei. Tämä oli muutenkin hyvä kokemus, koska emme ole kahdestaan luovineet tällaisissa olosuhteissa kaikki reivit käytössä.



Kylmähän siinä tuli ennen pitkää. Mies käytti snoukkarukkasiaan, mutta minä olin unohtanut omani kotiin. Ohuet hanskani kastuivat pian ja sormet muuttuivat kömpelöiksi nipuiksi sinertäviä nakkeja. Oli pakko mennä hetkeksi sisälle ja laittaa tassut patakintaisiin. Jos ne patakintaat olisivat mahtuneet täyteen topattujen purjehdustakin hihojen päälle, olisin ilman muuta myös purjehtinut ne kädessä. Vaihdoimme myös tyrskyissä läpi kastuneet tossumme saappaisiin. Ai että sitä tunnetta kun sai ne saappaat jalkaansa kuivien sukkien kanssa!

Sisäsaaristossa tuuli heikkeni 7-10 m/s, mutta kääntyi samalla rännien mukaan suoraan vastatuuleksi, jolloin pääsimme siksakkaamaan luovia. 34 mailia vastaisiin tuuliin taittui 5 tunnissa. Matkan aikana ei pystynyt syömään kuin suklaapatukat, joten kotisatamassa joimme kuumat kaakaot ja söimme kovaan nälkäämme sämpylät ennen veneen pakkaamista. Kotona nauroimme saunan lauteilla sulaessamme omalle hölmöydellemme: että tällaisenakin viikonloppuna purjehtiminen voittaa lokoisat kotiolot.

Bodöstä löydät lisää tietoa heidän nettisivuiltaan: Bodö - Nötöboden


Hyvää lokakuun viimeistä viikkoa kaikille!

4 kommenttia:

  1. Auts, minä ensin luulin, että olitte tämän viikonlopun myrskyissä purjehtimassa :). Mutta onneksi ei sentään vaan viikko takaperin. Sekin oli varmasti ihan riittävän vilpoista! Me olemme kerran käyneet tuolla silloin, kun paikka ei vielä ollut mikään vierasvenesatama. Mietimme silloin, että tästä saisi hyvän… Kesällä purjehdimme tuosta ohi ihan kiinnostuksesta ja kivat terassit näytti olevan ja ihan mukavasti ihmisiäkin siitä nauttimassa. Emme kuitenkaan pysähtyneet tekemään tarkempaa katsastusta aikataulusyistä vaan liplatimme tällä kertaa ohi. Varmasti kiva paikka!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Emme sentään tänä viikonloppuna, vaan kaksi viikkoa sitten :) Kyllä ne 14 m/s puuskat vastatuuleen olivat jo aika kylmää kyytiä silloinkin. Tuo Bodö on tosiaan kehittymässä vielä hienommaksi paikaksi ja noita pohjoistuulella suojaisia satamia ei kovin montaa ennestään ollutkaan, että silleenkin oikein kiva lisä tänne kotivesien valikoimaan.

      Poista
  2. Hyvän joulun toivotukset Merenneidolle! Seuraavaa purjehduskautta kovasti jo odotellaan :)

    t. Hanna

    VastaaPoista