sunnuntai 11. maaliskuuta 2012

Rannikkolaivurin radiotutkinto ja VHF-DSC -vempeleet

Viikonloppu meni merenkulkuoppilaitoksessa rannikkolaivurin radiokurssilla (n. 12 t.) ja Viestintäviraston järjestämässä SRC-tutkinnossa (kansainvälinen Short Range Sertificate). Tutkinto pätevöittää juhlavasti "huvialuksen radioaseman hoitajaksi". Asia on siinä mielessä vakava, että ilman tutkintoa meri-VHF-DSC -laitteeseen ei saisi edes koskea kuin korkeintaan pölyjä pyyhkiäkseen. (Edit 19.3.2011 VHF-laitteen hallussapitokin on luvanvaraista ) Kuvallisen pätevyystodistuksen pitäisi tulla postissa parin–kolmen viikon kuluessa. Nyt olen rikastuttanut toiminnallisten veneroolieni valikoimaa taas uudella tulokkaalla. Ollaan sitten siltäkin osin valmiina odottamaan ”33-jalkaista kesävauvaamme”. "Väsynyt mutta onnellinen" -fraasi sopii tähän kuin pipo päähän.

Antoisa kurssi
Kurssi ei ole pakollinen, sillä tutkintoon voi mennä myös pänttäämällä itsenäisesti Viestintävirastosta saatavan oppimateriaalin. Toisaalta on taas kerran todettava, että kurssi oli erittäin antoisa pätevän ammattilaisen tarjoamien käytännön näkökulmien ja oikealla radioasemalla tapahtuneen harjoittelun ansiosta. Luulen että ihan oikeasti opin jotain, vaikka intensiivinen viikonloppu vei monesta kurssilaisesta mehut. On pakko vielä ihmetellä, miksi 25 osallistujasta vain kolme oli naisia?

VHF-DSC:n luvat ja hankinta
Sitten kun VHF-DSC –laite hankitaan, siihen on anottava radiolupa, joka maksaa pari kymppiä vuosittain. Lupa on säilytettävä aina veneessä. Lisäksi veneen radioaseman hoitajalla on oltava veneessä mukanaan kuvallinen todistus rannikkolaivurin radiotutkintosta (eli juuri tuo SRC-tutkinto). Molemmat dokumentit myöntää Viestintävirasto.
Garmin VHF 300i AIS
(kuva: Garmin)
Tulevalle VHF-laitteelle olen pohtinut joitakin ominaisuuksia:
1        D-luokan laite, koska kyse on huvialuksesta.
2        CE-hyväksytty – tietysti.
3        Kiinteästi asennettava laite, jonka kantomatka on antenneineen selkeästi parempi ja virran saanti turvatumpi kuin kannettavissa laitteissa. Kannettava VHF-laite ei tule kysmykseen senkään vuoksi, että niihin ei saa yhdistettyä digitaalista selektiivikutsu (DSC) + GPS -yhdistelmää. (Tai jos saa, systeemi ei voi toimia luotettavasti heikon kantomatkaan ja suuren virrantarpeen vuoksi.)
4        Yhden antennin järjestelmä, koska pienehkössä huviveneessä tilaa on rajallisesti.
5        D-luokan DSC (digitaalinen selektiivikutsu). Hätätilanteessa DSC:llä on mahdollista lähettää alustava hätäkutsu yhdellä ”Distress”-napin painalluksella. Jos VHF-DSC on kytketty GPS-paikantimeen, hätäkutsu lähettää automaattisesti myös veneen sijainnin koordinaatit. DSC:llä lähetetty hätäkutsu näkyy saman tien Meripelastuksen kartalla, mikä nopeuttaa avun saantia. Olen vakuuttunut siitä, että ilman GPS-kytkentää DSC on turvalaitteena merkityksetön. DSC on erittäin järkevä turvalaite paitsi nopeutensa, myös varmuutensa vuoksi. Sen signaalin kantama on pidempi kuin VHF:n puhelähetyksen. DSC on kuulemma nykyisin vakiona useimmissa VHF-laitteissa. Joissain tapauksissa se voi vaatia toisen antennin, jota ei saa asentaa lähelle VHF-antennia, mikä saattaa olla pieni probleemi.
6        Hätä-, turvallisuus- ja kutsuliikenteeseen käytettävän kanavan 16 pikavalinta, joka sekin on nykyisin yleensä laitteissa vakiona.
7        Kansalliset huviveneiden väliselle liikenteelle varatut L1, L2 ja L3-kanavat saisivat mielellään löytyä laitteesta valmiina. Todennäköisesti näin onkin, jos laitteen hankkii Suomesta. Muussa tapauksessa näiden kanavien taajuudet on koodautettava esim. laitteen maahantuojalla. Toimenpide on kuulemma nopea, kivuton ja edullinen.
8        Kaikki kansainväliset kanavat 1-28 ja 60-88 nykyisissä laitteissa pääsääntöisesti on. Kurssilla mainittiin, että EU on hyväksynyt Yhdysvaltalaisen uuden standardin, joka tulee tuplaamaan kansainvälisten kanavien määrän muutaman vuoden sisällä. VHF:n hankintaa ei kuitenkaan kannata sen vuoksi lykätä.
9        Dual watch –toiminta (DW) löytyy kaikista laitteista ja sen ansiosta laite seuraa kahden kanavan liikennettä yhtä aikaa. Käytännössä huomasin, että DW pätkii enemmän tai vähemmän ensisijaisesti kuunneltavan kanavan lähetyksiä, koska laite ”hyppää” säännöllisesti sekunnin x-osaksi kuuntelemaan onko toisella kanavalla liikennettä. Riippuukin laitteesta kuinka häiritsevää tämä pätkiminen on. Joissain laitteissa on triple watch (kolmen kanavan seuranta) tai skannaus (useamman kanavan selaus), mutta nämä eivät mielestäni ole välttämättömiä.
10    Mielellään dupleksikanavalla, jolloin liikenne kulkee molempiin suuntiin yhtä aikaa veneen ja rannikkoaseman välillä ilman tangentin käyttöä. Alusten välisesä kommunikaatiossa kanava  toimii simpleksinä.
11    Mielellään sisäänrakennettu B-luokan AIS (Automatic Identification System) ainoastaan vastaanottavana mallina tai valmius sille. AIS:n avulla on mahdollista seurata reaaliaikaisesti ympärillä olevien laivojen kursseja ja nopeuksia laajalta alueelta elektronisen merikartan yhteydessä. Joissain tilanteessa se lisää turvallisuutta. Meille ei tule tutkaa, joten tämä saattaisi tuoda lisäturvaa esim. huonolla näkyvyydellä. (Uusi AIS-standardi on IEC 62320-1, mutta vanhemman standardin ei pitäisi vaikuttaa käyttöön.)
12    Sumuäänimerkin anto automaattisesti tai käsin olisi kiva ekstra, mutta ei välttämätön.

Olihan siinä jo sitten toiveita… Kiinteästi asennettavien laitteiden hinnat ovat siinä 350 euron paikkeilla, mutta hintahaitari on melko laaja: n. 250-1000 € (03/2012). Varsinaisten laitevertailujen suorittaminen on kirjattu to-do –listalle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti